KKO 2022:57: Pesänjakajan toimivalta
KO:2022:57/ Perintökaari - Pesänjakaja -Testamentti - Testamentin pätemättömyys
Diaarinumero: S2021/117
Antopäivä: 17.10.2022
Taltio: 1596
A oli tehnyt testamentit vuosina 2005 ja 2011. A:n kuoltua hänen kuolinpesäänsä oli määrätty pesänjakaja. Vuonna 2005 tehdyn testamentin edunsaajat nostivat kanteen, jossa he vaativat vuonna 2011 tehdyn testamentin julistamista pätemättömäksi.
Pesänjakajan toimivaltaan olisi kuulunut ratkaista testamentin saajien välinen riita myöhemmin tehdyn testamentin pätevyydestä. Tästä huolimatta Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli erityisiä perusteita tutkia testamentin pätevyyttä koskeva kanne.
Asianajoimisto Solve Oy, tapausta kommentoitu 9.11.2022
Tuore Korkeimman oikeuden ratkaisu on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan pesänjakajan toimivaltaan keskittämisperiaatteen mukaan kuuluvat kaikki testamentin olemassaoloa, pätevyyttä, tulkintaa tai peruuttamista koskevat ratkaisut lukuunottamatta PK 14:5 mukaista moitekannetta PK 13 luvun mukaisilla moiteperusteilla. Niin sanotun erilliskanteen ajaminen toimitusjaon aikana on kuitenkin mahdollista, jos osakkaalla on oikeudellinen tarve saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos kanteen kohteena olevan kysymyksen ratkaiseminen kuuluu pesänjakajan toimivaltaan, ei osakkaalla lähtökohtaisesti ole oikeudellista tarvetta saattaa asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaan tällöin vaaditaan erityisiä perusteita, jotta erilliskanne voitaisiin tutkia.
Ratkaisussa onkin laajasti selostettu aiempaa oikeuskäytäntöä erilliskanteen hyväksymisestä ja hylkäämisestä. Oikeuskäytännön perusteella pääsääntö on, että pesänjakajan toimivaltaan kuuluvat kysymykset on ratkaistava toimituksessa. Erilliskanteen hyväksyvät ratkaisut ovat harvoin jos koskaan perustuneet ainoastaan yhteen seikkaan.
Nyt käsillä olevassa ratkaisussa Korkein oikeus on hyväksynyt erilliskanteen sillä perusteella, että kanne on koskenut perinnönjaossa tehtävien ratkaisujen kannalta selvästi ennakkoluonteista kysymystä. A:n perukirjaan merkitystä noin 1,4 miljoonan euron jäämistöstä on omaisuutta noin 1,1 miljoonan euron edestä testamentattu C:lle myötäpuolineen. A:n vuonna 2005 tekemässä testamentissa ei sitä vastoin ollut määrätty lainkaan omaisuutta C:lle myötäpuolineen. Sillä, onko vuoden 2011 testamentti C:tä myötäpuolineen koskevalta osalta pätevä, on näin ollen ratkaiseva vaikutus siihen, kenellä on oikeus jäämistöön ja miltä pohjalta perinnönjako on toimitettava.
Toisekseen Korkein oikeus on ottanut huomioon tarkoituksenmukaisuusnäkökohdan. Jo käräjäoikeuden olisi tullut nostaa esille kysymys pesänjakajan toimivallasta asiassa. Väite asian kuulumisesta pesänjakajan ratkaistavaksi on esitetty vasta hovioikeudessa eli sen jälkeen, kun asia oli jo käsitelty käräjäoikeudessa ja käräjäoikeus oli ratkaissut asian tuomiolla. Toisin kuin B myötäpuolineen on väittänyt, asiassa ei kuitenkaan ollut näytetty, että asianosaiset olisivat käräjäoikeudessa olleet yksimielisiä siitä, että asia tulisi ratkaista tuomioistuimessa.
OTM Ella Suitiala
Tutustu ratkaisuun tarkemmin tästä.